1. Valtio on kasvattamassa rooliaan suomalaisten yritysten rahoittajana. Tämä on ongelma.
2. Valtion ydintehtävä on edistää kansalaisten hyvinvointia (salus populi suprema lex). Tämä tapahtuu ohjaamalla verovaroja perusoikeuksien toteuttamiseen (esim. puolustusvoimat, terveydenhuolto, sosiaaliturva). Valtion riskisijoitustoiminnan lisääminen veronmaksajien varoilla ei lisää hyvinvointia edes välillisesti kansantaloudellisten vaikutusten kautta.
3. Valtion roolin kasvattaminen on perinteisesti ollut vasemmistohallitusten suurin synti. Nyt siihen syyllistyy oikeistohallitus. Tämä johtuu joko puutteellisesta ymmärryksestä tai sitten kyse on silmänkääntötempusta todellisten suurten rakenteellisten uudistusten antaessa odottaa itseään.
4. Useat vaikutusvaltaiset tahot, kuten Pääomasijoittajat ry, ovatkin voimakkaasti vastustaneet hallituksen suunnitelmia lisätä suorien sijoitusten tekemistä Teollisuussijoituksen (TESI) kautta – veronmaksajien riskillä.
5. TESI:stä on jo valmiiksi muodostunut valtio-omisteinen rahastojen ankkurisijoittaja ja eräänlainen portinvartija, joka päättää, millaiset aikaiset VC-rahastot saavat sijoituksia. Muut instituutiot ovat ikään kuin ulkoistaneet pienten pääomarahastojen ankkurisijoitustoiminnan TESI:lle. Pelkästään tämä on vaarallinen tie.
6. TESI:n toinen rakenteellinen ongelma on se, että riskisijoituksia tehdään veronmaksajien kustannuksella, mutta kilpailtuun rahastotoimialaan verrattuna oudoilla kannustimilla – tai pikemminkin niiden puuttumisena. Toisin kuin VC-rahastojen salkunhoitajilla, TESI:n sijoituksista vastaavilla ei käsitykseni mukaan ole mitään henkilökohtaista riskiä kohdeyrityksessä. Skin in the game -teoksen kirjoittanut Nassim Taleb nauraisi tällaiselle sijoitusfunktiolle.
7. Historiallisesti valtio on surkea omistaja ja vielä surkeampi sijoittaja. Surkuhupaisin esimerkki on Valtion kehitysrahasto, joka ei koskaan startannut. Sen nimi muutettiin Marinin hallituskaudella Ilmastorahastoksi, joka oli sekin totaalinen floppi. Veronmaksajien rahaa poltettiin valtavia määriä savuna ilmaan. Nyt ilmastorahasto on yhdistetty TESI:n kanssa ja sijoituspääomaa lisätään.
8. Valtion riskisijoitustoiminnan lisääminen veronmaksajien rahoilla vaikuttaa lumelääkkeeltä, jolla on tarkoitus osoittaa, että pyritään tekemään edes jotain konkreettista. Välttämättömät suuret rakenteelliset muutokset antavat odottaa itseään.
9. Silmänkääntötempulta vaikuttava toimi ei edes tue kansantaloutta, koska hallitus on ratkaisemassa kuviteltua ongelmaa.
10. Suomalaisten kasvuyhtiöiden kannalta ei ole mitään väliä, mistä raha yritykselle tulee. Rahoituskelpoiset yhtiöt keräävät rahan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta markkinaehtoisesti. Mitään rahoituskapeikkoja ei ole.
11. Markkinaehtoisuus tarkoittaa myös sitä, että rahoituskelvottomat yritykset eivät saa rahaa, eikä niiden kuulukaan saada – varsinkaan veronmaksajien subventoinneilla.
12. En ole löytänyt yhtään tieteellistä tutkimusta, jossa suomalaisilla yrityksillä olisi jotain erityisiä esteitä kerätä rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. En myöskään ole kuullut yhdenkään rahoitusalan ammattilaisen, enkä kasvuyhtiön perustajan, jonka kanssa olen keskustellut, olevan sitä mieltä, että valtion riskisijoitusfunktion kasvattaminen veronmaksajien varoilla olisi järkevää.
13. Kyse on nykyisten poliittisten päättäjien harhasta, jossa kuvitellaan, että valtion riskirahoituksen lisääminen auttaisi kansantaloutta kasvamaan. Tässä ajattelussa on looginen virhe. Valtion rahoitustoiminnan lisäämisellä ei ole vaikutuksia kansantalouteen.
14. Ongelma ei ole kasvuyhtiörahoituksen puute, vaan rahoituskelpoisten kasvuyritysten puute. Suomesta puuttuvat kannusteet yrittäjyyteen. Työnteon ja ahkeruuden eetos on kärsinyt inflaation.
15. Kansantalouden kannalta olisikin paljon parempi, jos TESI:lle suunnitellut lisäeurot allokoitaisiin kokonaan esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madaltamiseen. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi verosubventoinnein ensimmäisen kuolemanlaakson ajaksi sellaisille asiantuntijoille, jotka siirtyvät perustamaansa yhtiöön, joka on saanut kerättyä tietyn määrän oman pääoman ehtoista riskirahoitusta (arm´s length).