Suomen julkinen velka on paisunut kriittisiin mittoihin, ja maan taloudellinen tulevaisuus herättää kasvavaa huolta hyvinvointivaltion perustusten kestävyyden kannalta. Politiikan epäonnistumiset yli puoluerajojen ovat kurittaneet työnteon kannustimia, jolloin verotus ja säästötoimet eivät täytä edes optimistisia odotuksia velkaantumisen taittamiseksi. Nyt on aika pohtia, pitäisikö Suomi asettaa velkasaneeraukseen.
Marinin hallituksen YEL-uudistus nosti yrittäjien maksuja kohtuuttomasti ja ajoi monet yritykset vaikeuksiin. Konkurssit ja lopettamiset ovat lisääntyneet, ja järjestelmän uskottavuus on kärsinyt. Orpon hallituksella olisi nyt näytön paikka korjata laki niin, että maksut perustuisivat todellisiin ansiotuloihin.
Valtio on kasvattamassa rooliaan suomalaisten yritysten rahoittajana. Tämä on ongelma. Valtion riskisijoitustoiminnan lisääminen veronmaksajien varoilla ei lisää hyvinvointia edes välillisesti kansantaloudellisten vaikutusten kautta.
Valtion holtiton velanotto yhdistettynä kiristyvään veropolitiikkaan uhkaa suistaa Suomen pysyvästi vaaralliselle uralle. Julkinen talous on mahdollista turvata vain toimivalla yritysmarkkinalla. Ongelma on kasvuhaluisten yritysten vähäinen määrä, ei rahoituksen puute. Siksi valtion ei tulisi tehdä paniikkiratkaisuja ryhtymällä riskisijoittajaksi veronmaksajien rahoilla, vaan keskittyä keinoihin, joilla kannustetaan ottamaan yrittäjäriskiä.
Suomen entinen pääministeri Sanna Marin jätti eduskuntavaalien jälkeen politiikan ja ryhtyi yrittäjäksi. On hienoa, että Marin aloitti vaativan yrittäjän uran. Vielä hienompaa on nähdä, että ex-pääministeri menestyy politiikan lisäksi myös liiketoiminnassa.
Lue toimitusjohtajan henkilökohtainen blogi ja näkemykset tästä. Kannanotot ovat henkilökohtaisia, eivätkä ne millään tavoin edusta Fundun tai sen omistajien näkemyksiä.
