1. Suomi on ollut lähes 20 vuotta lamaantunut, vaikkei ole lamaa.
2. Lamaannus haastaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Ruotsissa on useissa virallisasiakirjoissa todettu, että hyvin toimiva markkinatalous on kaiken hyvinvoinnin perusta. Veropohja syntyy suurimmaksi osaksi markkinoilla syntyvistä tuloista, voitoista ja kulutuksesta.
3. Finanssikriisiin saakka Suomen BKT kehitys seurasi Ruotsin kehitystä käytännössä identtisesti. Tämän jälkeen tiemme ovat erkaantuneet olennaisesti. Jotain kummallista tapahtui.
4. Jos Suomen talous olisi finanssikriisin jälkeen kasvanut Ruotsin vauhtia, vuotuiset verotulot olisivat verotulojen ja BKT nykyisellä suhteella laskettuna noin 16 miljardia euroa nykyistä suuremmat. Vaikka Ruotsin nopeampi väestönkasvu huomioitaisiin ja vertailu tehtäisiin asukasta kohden, ero olisi edelleen noin 9 miljardia euroa vuodessa.
5. Talous luo myös hyvinvoinnin perustavan edellytyksen: kyvyn turvata maan suvereniteetti ja ulkoinen turvallisuus. Nato-maat ovat sitoutuneet nostamaan varsinaiset puolustusmenonsa vähintään 3,5 prosenttiin BKTä vuoteen 2035 mennessä. Jos Suomen talous olisi finanssikriisin jälkeen kasvanut Ruotsin vauhtia, 3,5 prosentin tavoite tarkoittaisi noin 2,4 miljardia euroa enemmän puolustusmenoja vuodessa. Summa vastaa yli kolmannesta Suomen noin 6,4 miljardin euron puolustusbudjetista vuonna 2026 – tai yli 30 F-35A-hävittäjän pelkkää konehankintahintaa.
6. Suomessa talouden junnaaminen paikallaan yhdistettynä julkisten menojen jyrkkään kasvuun on johtanut vaaralliseen velkaantumiseen. Tähän ei ole varaa.
Syyt lamaannukseen voivat olla syvemmällä kuin luulemme
7. Talous on kompleksinen, merkittävästi itseohjautuva systeemi, jota ei voi rationaalisella poliittisella ohjauksella hallita. Politiikalla voidaan tietenkin saada aikaan sysäysvaikutuksia esimerkiksi parantamalla kannustimia yritteliäisyyteen ja ahkeruuteen.
8. Mitään olennaista heikennystä kannusteisiin ei finanssikriisissä tullut. Kahden vuosikymmenen aikana on nähty niin vasemmisto-, keskusta- kuin oikeistohallituksiakin. Hallituksen pääväri voi vaihtua, mutta talouskehityksen sävy on kohta 20 vuotta ollut loskanharmaa.
9. Mistä sitten voi olla kyse?
10. Talous on pitkälti psykologiaa. VM puhuu tuntemattomasta talouden jarrusta. Tämä jarru saattaa olla traumankaltaisiin ja osin ylisukupolvisiin kokemuksiin nojaava pelko.
11. Ensinnäkin aidon laman kokeneet ”ysärin lapset” olivat juuri finanssikriisin alkaessa astumassa työuran, perheen perustamisen, asunnonhankinnan ja yrittäjyyden kannalta ratkaiseviin vuosiin. Palauttiko talouskriisi mieleen muistot konkursseista, valuuttalainoista ja inhimillisistä tragedioista? Ruotsissakin oli lama, mutta se ei ollut mittasuhteiltaan lähimainkaan samantasoinen.
12. Finanssikriisi näkyi välittömästi kotitalouksien käyttäytymisessä. Säästämisaste nousi, ja kotitaloudet siirsivät varoja riskillisemmistä sijoituksista pankkitalletuksiin. Vuoden 2009 lopussa pankkitalletusten osuus suomalaisten kotitalouksien rahoitusvaroista oli 35 prosenttia. Ruotsissa vastaava osuus oli vain 17 prosenttia.
13. Nämä ajalliset yhteydet eivät aukottomasti todista hypoteesia oikeaksi, mutta ne vahvistavat perusteltua epäilyä siitä, että tässä kirjoituksessa ollaan oikeilla jäljillä lamaannuksemme syistä.
14. Tieteelliset tutkimustulokset vahvistavat muistijäljen lamaannuttavan vaikutuksen hypoteesia entisestään. Ihmisten elämän aikana kokemat huonot taloudelliset kokemukset vaikuttavat pitkäkestoisesti riskinottoon, sijoittamiseen ja odotuksiin (Malmendier & Nagel 2011). Nuoruudessa koettu taantuma yhdistyi aikuisena suurempaan riskinkarttamiseen ja vähäisempään yrittäjyyteen (Shigeoka 2019).
15. Toiseksi Ukrainan sota saattoi repiä auki ylisukupolvisia traumoja ja aiheuttaa lamaantumista. Ruotsi ei puolestaan ole yli kahteen vuosisataan ollut sodassa. Suomalaisten kirkkojen hautausmailla sankarihautojen päällä jouluna palavien kynttilöiden liekkien luomat varjot pitävät muiston yllä – hyvässä ja pahassa.
16. Tällainen kollektiivinen ”kaksoistrauma” – laman ja sodan pelko – voi olla yksi merkittävästi aliarvioitu selitystekijä lamaannuksellemme.
Lamaannus lakkaa tiedostamalla ja toimimalla
17. Jos syy lamaannukseen on kollektiivisesti korviemme välissä, silloin ratkaisukin löytyy sieltä.
18. Ensimmäinen askel kohti henkistä elpymistä on tiedostaminen. Meidän pitäisi pelätä lähinnä pelkoa.
19. Tiedostamisen jälkeen meidän pitäisi aloittaa toiminta.
20. Psykologian lisäksi myös rakenteilla on merkitystä. Politiikka ei voi käskeä taloutta kasvamaan, mutta se voi tehdä toiminnasta helpompaa ja houkuttelevampaa. Markkinoiden koneisto ei ole läheskään optimaalisesti viritetty. Suomessa on vallalla pahimmillaan jopa markkinavastainen lakien laatimistapa ja EU-oikeuden implementointikulttuuri. Tämä pitäisi korjata ensimmäisenä.
21. Olennaista olisi myös keskittyä perusrakenteisiin eli siihen, että ihmisillä on kannuste ponnistella ja yrittää. Se on sitten jokaisen oma valinta, haluaako näin toimia. Vastaavasti rakenteet, jotka kannustavat suuntaamaan säästöjä tuottaviin investointeihin, yrityksiin ja riskipääomaan, voivat saada aikaan merkittäviä seurannaisvaikutuksia. Valtion roolin kasvattaminen riskisijoittajana on väärä tie.
22. Jos lamaannus loppuu, meillä olisi esimerkiksi varaa nykyistä leveämpään ja tiheämpisilmäisempään hyvinvointivaltion turvaverkkoon sen sijaan, että sitä joudutaan nyt heikentämään.
23. Valtionjohdolla voisi olla tässä merkittävä rooli. Erityisesti tasavallan presidentti voisi yli puoluerajojen luottamusta nauttivana arvojohtajana viestiä esimerkiksi uudenvuodenpuheessaan: meillä ei ole hätää – on toiminnan aika.
24. Suomi kukoistaa vielä. Jos vain uskallamme yrittää enemmän.