1. Kansan valitsemat poliitikot ovat viimeisen 17 vuoden aikana ajaneet Suomen syvälle velkasuohon 90 %:n velkasuhteella.
2. Ulkoinen turvallisuus on viime kädessä taloudellista turvallisuutta. Sotaa käydään aseilla, aseet maksavat rahaa.
3. Länsinaapurimme velka per bkt on 33,8 % ja etelänaapurilla 23,6%. Verrokkimaillamme on siten paljon paremmat edellytykset ottaa lisävelkaa välttämättömiin puolustusmenoihin. Suomessa olemme hassanneet rahat lyhyen tähtäimen hyvinvointiin.
4. Merkittävimpien puolueiden sopima velkajarru on saatu sovituksi viimeisellä mahdollisella hetkellä.
5. Suurin osa puolueista pääsi sopuun siitä, että ensin velkataso pyritään laskemaan EU:n edellyttämään 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja myöhemmin 40 prosenttiin bkt:sta.
6. Velkajarru on mielestäni indisio siitä, että kaikki pääpuolueet ovat pettäneet Suomen kansan holtittomalla talouspolitiikalla. Kyse on tavallaan myös silmänkääntötempusta, koska Suomi ei tule millään pääsemään 40 %:n velkasuhteeseen.
7. Pääpuolueiden sovuilla velkaperiaatteista on tärkeä ankkurointivaikutus. Puolueiden, Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, on nyt erittäin vaikea lähteä uskottavasti ottamaan irtiottoja ja palata vastuuttoman talouspolitiikan tielle.
8. Velkajarrulla on kuitenkin yksi tärkeä vaikutus, mikä on jäänyt julkisessa keskustelussa vähäisemmälle tarkastelulle.
9. Talous on psykologiaa. Suomen julkisen talouden surkea tila ja näköalattomuus ovat oletettavasti yksi keskeinen tekijä sille, että kuluttajat säästävät sukan varten mieluummin kuin kuluttavat muita kuin välttämättömyyshyödykkeitä.
10. Velkajarrulla voi parhaimmillaan olla ratkaiseva vaikutus sille, että kuluttajien luottamus Suomen tulevaisuuteen kirkastuu sen verran, että kulutus lähtee taas kasvuun.